Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Kuka tarttuisi tähän ideaan? Lukija ehdotti, että Harjavallan veteraanivideo pitäisi esittää televisiossa

Varsinkin kesä on otollista aikaa harmitella sitä, miten televisiosta esitetään vain uusintoja – eikä uusinnoilla tarkoiteta pelkästään takavuosina tulleita sarjoja ja elokuvia, vaan hyvin tuorettakin ohjelmistoa. Jopa niin, että yhden ohjelman saattaa nähdä saman päivän aikana pariinkin kertaan. Siksipä allekirjoittaneeseen yhteydessä olleella lukijalla oli oivallinen ehdotus. Harjavallassa taannoin valmistunut ja ensiesityksen saanut sotaveteraanien muisteludokumentti, Kelle nyt kertoa saan, pitäisi näyttää myös televisiossa. Ehdottoman kannatettava ajatus – onhan elokuvaan koottu korvaamattoman arvokasta materiaalia, eikä vain paikallisesti vaan myös valtakunnallisesti. Suomen sotaveteraaniliiton mukaan veteraaneja on keskuudessamme vielä noin 10 000. Dokumenttielokuvaa varten haastateltiin kahdeksaa veteraania, jotka saivat kertoa oman tarinansa. Parituntiselle elokuvalle on luvassa myös jatkoa. Vaikka elokuva oli esitetty aiemmin jo yläkoulun ja lukion oppilaille, sai se virallisen ensi-iltansa pari viikkoa sitten Kino-Huovissa. Paikalla molemmissa tilaisuuksissa oli myös veteraaneja. Elokuvateatterista oli järjestäjien mukaan täynnä kaksi kolmasosaa, mikä tarkoittanee 158-paikkaisessa salissa noin sataa katsojaa. Määrää voinee pitää kunnioitettavana. Vaikka dokumenttielokuva esitettiin lauantaina, on ajankohtaa, iltapäiväkolmea, harmiteltu siitä, ettei osa halukkaista päässyt osallistumaan näytökseen kesken työpäivän. Vahingon päässee korjaamaan myöhemmin tänä vuonna. Elokuvalle suunnitellaan lisää näytöksiä, mikä lienee monille tervetullut tieto. Esimerkiksi itse en ole sitä vielä nähnyt. Dokumentin aihe on tärkeä, ja siksi sitä on syytä pitää esillä, tai ainakin tarjota asiasta kiinnostuneille mahdollisuus nähdä elokuva. Suurin vahinko olisi, jos se hautautuisi arkistoihin. Elokuvan taustalla ovat Harjavallan sotaveteraanit ry ja kaupunki. Toistaiseksi dokumentin jatkokäytöstä lienee vähän suunnitelmia. Positiivisena asiana voitaneen pitää sitä, että mikäli dokumentti herättää paljon kiinnostusta, ei Emil Cedercreutzin museolla suljettane pois esimerkiksi lainattavan version tekemistäkään.