Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Hiidenkiukaiden viereltä: Suu säkkiä myöten

Suomi on pieni maa. Niin pieni, että tänne tunnetusti sopii vain yksi aihe kerralla märehdittäväksi. Keväällä olivat eduskuntavaalit, seuraavaksi tulevat EU-vaalit sekä toivon mukaan myös uusi hallitus ja meistä EU:n puheenjohtajamaa puoleksi vuodeksi. Taakse jääneeseen elämään kuuluvat vaikkapa epäonniset euroviisut, joihin tällä kerralla löytyi osallistuja jopa Euran Hinnerjoelta. Euran kuntaelämässä eletään jännittävää aikaa. Viime vuoden tilinpäätös osoitti 3,9 miljoonan euron alijäämää, mikä on sangen kova luku. Niinpä kunnanhallitus yksimielisesti päätti yt-neuvottelujen aloittamisesta tavoitteena 35 henkilön irtisanominen tai osa-aikaistaminen. Miksi tällainen tilanne on ylipäänsä voinut syntyä? Siihen ei saa tänään keneltäkään päättäjältä minkäänlaista vastausta. Vaikka säästämisen tarve on välttämätön, muutosvastarintakin vaikuttaa melkoiselta. Päättäjät joutuvat todelliseen tulikokeeseen valtuustokauden puolessa välissä. Sekin hämmästyttää, ettei kansalaiskeskustelua kuntaa ja kaikkia kuntalaisia koskevasta aiheesta ole käyty. Se pitää aloittaa välittömästi. Tuon tuostakin on ehdotettu tiedotuksen tuntuvaa parantamista. Alitajuisesti uusia ideoita kuitenkin vastustetaan voimakkaasti. Ne, joiden mielipiteitä eniten odotetaan, eivät keskusteluun millään tavalla suvaitse ”alentua”. Mutta kun vaalit tulevat, saamme tuutin täydeltä tietoa itsekunkin vaikuttajan erinomaisuudesta ja täydellisestä korvaamattomuudesta. Ylimielisiksi kasvaneiden päättäjien ja äänestäjien välinen kuilu siis syvenee entisestään. Ne harvat, jotka haluavat tietoa saavatkin moitteet ”liiasta esiintymisestä”. Hupaisaa on vähäistenkin tietojen kaikinpuolinen pimittäminen. Kunnanvaltuuston varsinaiset jäsenet ja johtoryhmä tekivät matkan Viron ystävyyskunta Harkuun 30.–31. elokuuta 2018. Matkalle osallistui yhteensä 31 henkilöä ja se maksoi kunnalle 9 800 euroa. Reissun aikana tosin pidettiin pienehkö talousseminaari. Kenellekään ulkopuoliselle, eikä esimerkiksi lehdistölle, matkasta ei hiiskuttu yhtään mitään, vaan sitä vaalittiin täydellisenä valtakunnansalaisuutena! Tiedä sitten, montako eestinkieltä osaavaa henkilöä osallistui matkaan. Saimmeko hyviä ideoita eteläiseltä veljeskansaltamme? Sitä jäämme odottamaan. Miksi kukaan osallistujista ei tohtinut kirjoittaa kunnon kertomusta kokemuksistaan, kuten on tapana? Kukaan yksittäinen henkilö tuskin on syyllinen umpikujaan. Nyt pitää odottaa oikeudenmukaisia ratkaisuja tunnustamalla rehellisesti tosiasiat ilman politikointia ja hurskastelua. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja.