Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Verotiedot

Tämä koronaviruksesta tiedetään nyt – Tänne voit soittaa ja näin toimit, jos epäilet tartuntaa

Pitääkö Satakunnassa olla huolissaan koronasta, jos ei ole matkustellut riskialueilla? –On hyvä pitää mielessä, että korona ei ole vielä levinnyt Suomen sisällä, vaan nyt tiedetyt tartunnat ovat olleet matkoilta hankittuja, muistuttaa Satasairaalan infektioyksikön osastonylilääkäri Tuomas Nieminen . – Ainakin nyt näyttää siltä, että riski Suomesta saatuun tautiin on pieni. Se on joka tapauksessa merkittävästi pienempi kuin kausi-influenssaan tai RS-virukseen sairastuminen Suomessa. Milloin ensimmäinen koronatapaus ilmenee Satakunnassa? Niemisen mukaan koronavirus rantautuu todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin Satakuntaankin. – Todella vaikea sitä on ennustaa, mahdollisesti parin seuraavan viikon aikana. Testimäärät Suomessa ovat viime päivinä selvästi lisääntyneet nyt, kun koko Italia julistettiin epidemia-alueeksi ja varoaika matkan jälkeen on kaksi viikkoa. Epäilyjen määrää kasvattaa myös meneillään oleva influenssakausi. Satakunnassa ei vielä ole todettu yhtään koronatartuntaa. Kaikkiaan maakunnassa on testattu 5 potilasta (5.3.2020), kaikki vääriä hälytyksiä. Mistä apua ja neuvoja, jos epäilen koronatartuntaa? Jos on matkaillut epidemia- tai riskialueilla (5.3.2020 Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea sekä Italia) ja saa hengitystieoireita noin kahden viikon kuluessa matkalta paluusta, ensisijainen ohje on ottaa puhelimitse yhteyttä oman kunnan terveyskeskukseen. Jos apua kaipaa virka-ajan kello 8-15 ulkopuolella, ei pidä lähteä päivystykseen, jossa on mahdollista tartuttaa muita, vaan pitää ottaa sinne ensin puhelinyhteys. Satasairaalan päivystyksen puhelinneuvonnan numero on (02) 627 6868 ma–to kello 15–08 ja pe kello 15–ma kello 08. Keskiviikkona 4.3.2020 avattiin kansallinen neuvontanumero 0295 535 535. Numerosta saa yleistä tietoa koronaviruksesta. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ajantasaista tietoa on tarjolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronavirus-sivuilla . Koronavirus on levinnyt myös epidemia-alueiden ulkopuolelle kuten Ranskaan, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Matkalle lähtevien kannattaa seurata ulkoministeriön matkustustiedotteita . Jos sairastun koronaan, mitä tapahtuu? Jos sairastuu koronavirukseen, on mahdollista sairastaa kotieristyksessä, jos on hyväkuntoinen, ei tarvitse osastohoitoa ja asia saadaan järjestettyä. Jos altistuu tartunnalle, mutta ei ole vielä sairastunut, tartuntatautilääkäri määrää karanteeniin kahdeksi viikoksi. Kotona sairastavalla ei saa olla samassa taloudessa monisairaita tai huonokuntoisia henkilöitä, jotka voivat sairastua. Näin on myös karanteenissa. – Se täytyy varmistaa, ettei sairastunut tai karanteenissa oleva liiku kotoaan pois, eikä sinne mene kukaan ulkopuolinen. Ruokahuollon järjestää tarvittaessa kunta lain mukaan näissä tapauksissa, sanoo Nieminen. Kunnan tehtävä on myös järjestää majoitus karanteeniin joutuvalle, jos hän ei voi olla kotikaranteenissa. Karanteeniin joutuville kirjoitetaan sairauslomaa vastaava todistus ja Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa karanteeniajalta. Mikä on koronaviruksen taudinkuva? Toistaiseksi saatavissa olevan tiedon mukaan koronaviruksen aiheuttama tauti on useimmissa tapauksissa lievä. Oireita ovat kuiva yskä, lihassärky, hengenahdistus, päänsärky ja yleinen sairaudentunne aivan kuten influenssassa. Pienellä osalla saattaa olla kurkkukipua ja nuhaa, mutta ne eivät ole hallitsevia oireita. Kuumettakin tulee vain joillekin. Paraneminen kestää keskimäärin kaksi viikkoa, kuten influenssassa. Vakavammasta tautimuodosta paraneminen kestää pidempään. Tähän mennessä koronavirus on tarttunut herkemmin yli 50-vuotiaisiin, joilla taudinkuva on myös ollut muita vaikeampi. Lapsiin ja nuoriin korona näyttää toistaiseksi tarttuneen huonommin. He eivät myös ole sairastuneet niin herkästi ja jos ovat, tauti on ollut lieväoireinen. Koronan jälkitaudeista on toistaiseksi vähän tietoa. Ne eivät kuitenkaan näytä olevan sen yleisempiä kuin tavallisessa influenssassa ja vaikuttavat kohdistuvan sairaalahoitoon päätyneisiin potilaisiin. Miten voin suojautua tartunnalta? Korona tarttuu tiettävästi pisara- ja kosketustartuntana, ei ilmateitse. – Tavallisessa arjessa pystyy parhaiten suojautumaan, kun pesee käsiä riittävän monta kertaa päivässä ja huolellisesti. Silmien hierominen ja nenän kaivaminen ovat tehokkaimmat keinot saada virus elimistöön. Siispä jollain muulla kuin sormella, vaikka hiha tai nenäliina käyttöön, Nieminen sanoo. – Junilla ja busseilla matkustaminen on tällä hetkellä turvallista. Voi yrittää välttää julkisissa tiloissa tai liikennevälineissä kahvojen ja kaiteiden koskettamista paljain käsin, niin torjuu kaikki viruksia. Tavalliset hanskat riittävät, Nieminen lisää. Jos tuntee olonsa sairaaksi, oikeaoppinen yskiminen vaikkapa hihaan tai olkavarteen on suositeltavaa. Niistää tulisi kertakäyttönenäliinaan, joka laitetaan heti roskiin ja pestään kädet sen jälkeen. Nieminen korostaa aikuisten käsihygieniaa, josta huolehtimien on ensiarvoisen tärkeää. – Toivomme, että aikuiset opettaisivat sen merkitystä myös lapsilleen. Miten koronavirus todetaan? Altistumisen, oireiden ja testin perustella. Niemisen mukaan potilaita testataan nyt hyvin herkästi, jos on syytä epäillä koronatartuntaa epidemia-alueella matkustamisen tai sairastuneen kanssa tekemisissä olemisen perusteella. Testi tehdään pyyhkäisemällä vanupuikolla nenänielua, ja näyte tutkitaan Tyksissä geenimonistustekniikalla. Tulos selviää noin vuorokauden kuluessa. Mikä on koronatilanne Suomessa? Husissa on todettiin kymmenes koronavirustartunta perjantaina 6. maaliskuuta. Husin mukaan henkilö on hyväkuntoinen ja hän kotiutui näytteenoton jälkeen. Hänet on ohjeistettu pysymään eristyksissä kotona. Altistuneet ovat tiedossa ja heihin on oltu yhteydessä. Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella todettiin perjantaina koronavirustartunta (COVID-19). Tartunta todettiin työikäisellä miehellä. Tartunta on peräisin Pohjois-Italiasta. Eksoten alueella tartunta on saatu niin ikään Pohjois-Italiasta. Lähikontaktit on asetettu karanteeniin. Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella todettiin perjantaina koronavirustartunta. Potilas on kotona eristyksessä ja hyväkuntoinen. Mahdollisesti tartunnalle altistuneita lähikontakteja kartoitetaan parhaillaan. Suomessa oli perjantaina 6.3. vahvistettu yhteensä 15 tartuntaa. Torstaina tuli tieto viidestä uudesta COVID-19- eli koronavirustartunnasta . Yksi niistä oli Pirkanmaalla, loput Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla. Yhteensä Suomessa on todettu 12 vahvistettua koronavirustartuntaa (tilanne 5.3.2020). Tapaukset ovat jakautuneet sairaanhoitopiireittäin seuraavasti: Helsingin ja Uudenmaan alueella 9, Kanta-Hämeessä 1, Pirkanmaalla 1, ja Lapin sairaanhoitopiirissä 1. Tartunnoista seitsemän liittyy suoraan matkailuun ja viisi ovat jatkotartuntoja. Kaikki Suomessa todetut tapaukset ovat olleet lieviä. Pirkanmaan tartunta oli maakunnan ensimmäinen. Tartunnan saanut on 44-vuotias. Hän on saanut tartunnan Pohjois-Italiasta. Hän on eristyksissä ja hyväkuntoinen. Tartunnalle on altistunut kolme hänen lähikontaktiaan. Suomessa on tutkittu 5.3.2020 mennessä noin 360 potilaan näytteet. Mitä tapahtuu kouluissa? Opetushallitus on pyytänyt kouluja varautumaan muun muassa siihen, että oppilaita tai opettajia on paljon pois kouluista koronaviruksen takia, kertoo Porin sivistystoimialan johtaja Esa Kohtamäki . Ainakin Porissa selvitetään nyt mahdollisia tapoja toteuttaa opetusta niille, jotka joutuvat mahdolliseen kotikaranteeniin virustapausten ilmetessä. Kohtamäen mukaan Porin perusturva on jakanut torstaina koronaohjeistusta kouluihin ja päiväkoteihin. Ohjeistusta päivitetään Kohtamäen mukaan tarpeen vaatiessa. Myös koulujen keittiöjärjestäjävuorojen hygieniaan on kiinnitetty tarkempaa huomiota. Lisäksi kouluissa ollaan varauduttu huomioimaan koronauutisoinnin ja mahdollisten karanteenien vaikutusta oppilaiden mielialaan. Miten varaudutaan mahdollisiin karanteeneihin ja eristykseen? Esimerkiksi Porissa ollaan parhaillaan laatimassa koronasuunnitelmaa muun muassa siltä varalta, että tulee tapauksia, jotka vaativat erityisiä eristys- tai karanteenitoimia, kertoo perusturvan terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja Anna-Liisa Koivisto . – Tapaamme vanhus,- sosiaali- ja perhepalvelujen kanssa tiiviisti ja laadimme suunnitelmaa sitä mukaa, kun tietoa saadaan ja sitä tulee, Koivisto sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt kehottanut kuntia selvittämään, millaisia tiloja on käytettävissä mahdollisiin karanteenitarpeisiin. Kunnan tehtävänä on myös huolehtia muun muassa karanteeniin määrätyn ruokahuollosta. Kuntalaisille ollaan ainakin Porissa laatimassa toimintaohjeistusta koronan varalta. Ohjeet saataneen Koiviston mukaan kaupungin verkkosivuille viikon kuluessa. Lähteet: THL, Satasairaalan infektio-osaston ylilääkäri Tuomas Nieminen, kuntien verkkosivut, ulkoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö