Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Hankkiako älykännykkä vaiko olla ilman, moni ikäihminen pohtii – molemmilla vaihtoehdoilla on puolensa

Erkki Sivukka , 82, on kahden vaiheilla. Hän on pohtinut, vaihtaisiko hyvin palvelleen nokialaisensa älykännykkään. Harjavallan kirjaston Senior Surf -digineuvontatapahtumaan myös tullut Raimo Paasovaara , 72, suosittelee älylaitetta, mikäli Sivukalla on minkäänlaista tarvetta käyttää internetiä kodin ulkopuolella. Paasovaara on tottunut mobiililaitteiden käyttäjä. Hän maksaa laskunsa sujuvasti viisi vuotta vanhalla Huaweillaan, seuraa uutisia Ylen Uutisvahdilla ja käyttää erilaisia sovelluksia elämää helpottamaan. – Sähköposti on tarpeellinen puhelimessa, kun olen kodin ulkopuolella. Yleensäkin reissussa on hyvä, kun voi käyttää internetiä puhelimella. Kotona käytän nettiä pöytätietokoneella, Paasovaara sanoo. Pöytätietokoneella Sivukkakin laskunsa hoitaa. Hän kertoo matkustelevansa niin vähän, ettei usko isommin tarvitsevansa nettipalveluita mobiilisti. Suurin tarve hänellä olisi nettitunnistautumiseen, puhelimella toimivilla pankkitunnuksilla kun voi tarvittaessa kirjautua vaikka Oma-kantaan tarkistamaan esimerkiksi reseptit. Miesporukan kolmas, Touko Salonen opetteli juuri mobiilitunnistautumista Nordean Kaija Tähtinen-Koskisen opastuksella. Sitä, sekä pankkipalveluiden käyttöä varten hän oli hankkinut jo älypuhelimenkin. Etenkin uusi muutos pankkitoiminnassa, joka edellyttää aiempaa vahvempaa tunnistautumista, on lisännyt pankkipalveluiden digineuvonnan tarvetta sekä kysyntää. Tilastot osoittavat, että Paasovaara ja Sivukka ovat varsin tyypillisiä digitaalisten palveluiden käyttäjiä. 59 prosentilla 65–74 -vuotiaista oli vuonna 2018 omassa käytössään älypuhelin. Paasovaara kuuluu varmasti tämän ryhmän aktiivisimpiin käyttäjiin. Moni Sivukan ikätoveri vielä empii älypuhelimen hankintaa. Ikäryhmässä 75–89 enää joka neljännellä (24 prosenttia) on älypuhelin käytössään. Internetin käyttöaste vähenee huomattavasti eläkeiän koittaessa, mikä myös näkyy tilastoissa selvästi 65 vuoden ikähaarukan kohdalla. 55–64-vuotiaista internetiä on käyttänyt 93 prosenttia ja 72 prosenttia käyttää sitä päivittäin. 65–74-vuotiaista enää 78 prosenttia kertoo käyttäneensä internetiä ja noin puolet heistä käyttää sitä päivittäin. Tätä iäkkäämmillä internetin käyttö vähenee merkittävästi. 75–89-vuotiaista enää 40 prosenttia kertoo käyttäneensä internetiä ja heistä vain joka viides käyttää sitä päivittäin, käy ilmi tilastokeskuksen vuodelta 2018 tekemästä selvityksestä. Vanhustenviikon ohjelmaan yhä useammin liitetään digineuvontaa. Harjavallassa ja Kokemäellä järjestetyille Senior Surf -tilaisuuksille on selvästi yhä kasvava tarve. Raimo Paasovaara ja Erkki Sivukka pitävät molemmat internetpalveluita kätevinä. Molemmat hakevat netistä nopeasti tietoa esimerkiksi linja-autojen tai junien aikatauluista. Paasovaara on konkari, mitä tulee matkalippujen hankintaan. Mobiilitekniikassa silti on omat epävarmuutensa. – Tiedän, että matkaliput saisi ladattua puhelimeen, mutta olen toistaiseksi tulostanut ne. Pelkään, että jos kännykästä loppuu akku tai se menee rikki. Kerran Onnibusin lipunvarausjärjestelmä ei autossa toiminut, eikä minulla ollut lippua. Otin kuvan pankin sivuilta, joissa oli maksusuorite matkasta. Pääsin sillä matkaan, kuljettaja uskoi minua. Vaikka molemmat miehet antavat tunnustusta internetin kautta saatavien palveluiden helppoudelle, välillä digiähky meinaa käydä päälle. Yksi asia jarruttaa molempien miesten netin käyttöä. – Ne silmille tunkevat mainokset, joita ei saa nopeasti edes pyyhkäistyä pois, ne suorastaan raivostuttavat, Paasovaara sanoo ja Sivukka nyökyttelee vierestä. – Taidan vielä miettiä, josko pärjäisin tällä vanhalla kännykällä. "Sähköposti on tarpeellinen puhelimessa, kun olen kodin ulkopuolella. Reissussa on hyvä, kun voi käyttää internetiä puhelimella.” Raimo Paasovaara