Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Hiidenkiukaiden viereltä: Yhdistykset ahtaalla

Tämä kirottu koronavirus vaikuttaa vähitellen kaikkeen elämiseen. Vaikka monet elinkeinot, niistä pohjoisen Suomen matkailu tuntee huolta eniten, ei helppoa ole muuallakaan. Moni kotiinsa piiloutunut kyselee nyt, miten käy suomalaisen järjestö- ja yhdistyselämän. Suomi tunnetaan yhdistysten luvattuna maana. Itse sain muutamia päiviä sitten viestin, joka kaikessa lakonisuudessaan kuului: ”Koska meillä ei ole vuoden aikana ollut mitään toimintaa, emme peri jäsenmaksuja.” Säästyipähän jälleen muutama kymppi muihin menoihin. Porukka kiitti ja pokkasi. Useimmat yhdistykset ovat silti vieneet toimintaansa eteenpäin normaalisti. Nyt vain hengähdetään hetkeksi ja suunnitellaan ilolla jo vuotta 2021. Siltä odotetaan erityisen paljon. Moni tietää pääsevänsä useampiin satavuotisjuhliin. Itsenäisyyden alkuvuosina maahamme perustettiin yhdistyksiä runsaasti. Kun kyliä oli paljon, se lisäsi niiden määrää. Vaikka yhdistysten määrä onkin laskenut viime vuosina tasaisesti, Suomi on toimivana kansalaisyhteiskuntana yhä maailman ehdotonta kärkeä. Erilaisiin järjestöihin kuuluu 15 miljoonaa henkilöä eli kolme kertaa enemmän kuin maamme väkiluku. Harvassa ovat henkilöt, jotka eivät kuulu mihinkään järjestöön tai yhdistykseen. Patentti- ja rekisterihallitus suoritti kolme vuotta sitten apuharvennuksen poistamalla rekisteristä 35 000 yhdistystä. Enin osa näistä oli maaseudulla toimineita agraariseen kulttuuriin liittyviä. Elämän lakiin kuuluu, että uusiakin yhdistyksiä ja järjestöjä syntyy kaiken aikaa. Enin osa näistä kuuluu laajan kulttuuri-nimikkeen alle toimivatpa ne sitten tieteen, taiteen, ympäristö- ja luonnonsuojelun alalla. Politiikan tai urheilun sektorille ei uusia tulijoita tunnu ryntäävän. Oma kysymyksensä lienee sekin, miten kasvava digimaailma sopeutuu yhdistysten ja järjestöjen usein kankeana pidettyyn toimintamalliin. Monella ei ole aikaa istua jonninjoutavissa palavereissa, mutta muutamalla tietokoneen näppäilyllä saat ihmeitä aikaan. Nopeat syövät hitaat, kuuluu ikikulu fraasi. Se pitää valitettavasti paikkansa. Elämme aidosti reaaliajassa. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja.