Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Salaisuuden synkkä verho repesi auki – vasta kolmevuotiaan Markun kuolinilmoitus sai Seija Mäen ymmärtämään, miksi äiti ei koskaan puhunut ensimmäisestä lapsestaan

Muistovärssy on lyhyt, mutta se kertoo niin pohjattomasta surusta, ettei Seija Mäki pysty lukemaan sitä ääneen. Hän on juuri saanut käsiinsä kolmevuotiaana kuolleen velipuolensa kuolinilmoituksen. Markku Yli-Huhtala kuoli Porin yleisessä sairaalassa vain kolmevuotiaana aivokalvontulehdukseen ja keuhkokuumeeseen. Oman lapsen kuolema oli vanhemmille, Seijan äidille Anja Kalliolle ja hänen avomiehelleen Yrjö Leppäselle niin musertava, ettei Markusta puhuttu jälkeenpäin sanaakaan. Seijakin sai tietää velipuolestaan vasta 11 vuotta sitten, äitinsä kuoleman jälkeen. Markun kuolinilmoituksen Seija sai äitinsä ystävän tyttäreltä, harjavaltalaiselta Marja Lehtoselta . Lehtonen oli lukenut Seijan elämäntarinan lehdestä ja päätti siltä istumalta ottaa yhteyttä. Hän kertoi tienneensä aina sekä Seijasta että tämän velipuolesta Markusta, vaikka olikin syntynyt vasta Markun kuoleman jälkeen. Hänen äitinsä Eeva Forsman oli kuitenkin hoitanut pitkään Markun hautaa, aina kuolemaansa asti. Lehtonen alkoi penkoa äitinsä vanhoja valokuvia. Hän löysi kaksi kuvaa, jotka hän halusi näyttää Seijalle. Niistä toisessa oli hänen veljensä Kari, jolla on valokuvassa kaunis punainen samettiliivi. Toisessa kuvassa oli samanikäinen vaaleahiuksinen poika, jonka yllä on sama liivi. Lehtonen mietti, kuka kuvan poika voisi olla. Hän arveli, että se saattaisi olla Markku. Seija näkee kuvan pojassa heti itsensä. Kuvan pojalla on samanlaiset posket kuin hänelläkin. Ne Seija kertoo perineensä äidiltään. – Kuka muu se voisi olla? Molemmilla pojilla on se sama liivi, ja meidän äitimme olivat hyviä ystäviä keskenään. Ei kai sellaista kenelle tahansa olisi lainattu. Ilmeisesti se on ommeltu jommallekummalle, ja sitten sitä on lainattu valokuviin myös toiselle, Seija arvelee. Erikoista on, että tuo sama liivi on Marja Lehtosella yhä tallessa. Seijan tavattuaan Marja ihmetteli, miksi ihmeessä on sellaisenkin säästänyt kaikki nämä vuodet. Seija tiesi syyn. – Vastasin hänelle, että sinä olet säilyttänyt sitä siksi, että minä näen sen tänään. Yllätykset eivät loppuneet vielä tähän. Seija tapasi myös Yrjö Leppäsen kummitytön, joka asuu Harjavallassa. – Hän kertoi ihan mykistyneensä ja hämmentyneensä, kun hän näki Yrjön nimen lehdessä. Seija sai kuulla, että Yrjöllä oli ollut toinenkin poika. Myös hän oli kuollut lapsena. Yrjö oli ollut naimisissa jo ennen kuin tapasi Seijan äidin. Yrjö ja Impi olivat menneet Harjavallassa naimisiin ja saaneet vuonna 1923 pojan, Pentin . Perhe päätti kuitenkin muuttaa Kanadaan, sillä Yrjölle oli luvattu valtameren takaa metsätöitä. Yrjö lähti sinne edeltä, jotta ehtisi hankkia perheelleen asunnon. Hän matkusti Kanadaan laivalla, S.S. Kungsholmilla. Sen Seija sai selville nähtyään Yrjön maihinnousukortin, joka on leimattu Halifaxissa vuonna 1924. Maihinnousukortin lisäksi kummitytöllä on tallessa muun muassa postikortti, jonka Impi on lähettänyt Yrjölle saavuttuaan poikansa kanssa satamaan. Kortissa hän kertoo miehelleen, että on nyt perillä. Kauan perheen onni ei kuitenkaan kestänyt, sillä Pentillä todettiin synnynnäinen sydänvika. Hän kuoli alle viisivuotiaana, ja hänet on haudattu Vancouveriin. Yrjö ja Impi päättivät palata Suomeen ja Harjavaltaan, mutta heidän liittonsa päättyi myöhemmin eroon. Sen jälkeen Yrjö löysi rinnalleen Seijan äidin, Anjan. Vanhoista valokuvista ja muista tallella olevista dokumenteista Seija on nyt rakentanut kuvaa äitinsä avopuolisosta Yrjöstä. Nyt hän tietää senkin, ettei Yrjö kuollut kotonaan, vaan vasta sairaalassa. Seijan äiti löysi hänet kuitenkin kotoaan lattialle tuupertuneena. On silkkaa sattumaa, että Yrjöstä on tallessa niin paljon kuvia. Seija kertoo, että Yrjön ja Impin kummityttö oli Impin sukulainen. Siksi Impin jäämistössä ei ollut yhtään kuvaa Markusta. Kummitytön poika puolestaan peri Impin talon, jolloin hän sai kaikki Impille kuuluneet vanhat valokuvat. Se koitui lopulta myös Seijan onneksi. Seija kertoo olevansa äärimmäisen kiitollinen siitä, että sekä hänen äitinsä että Yrjön tuttavat ovat ottaneet häneen yhteyttä. Vaikka Anjan ja Yrjön rakkaustarinaan jää vieläkin aukkoja, se ei Seijaa kiusaa. Hän sai sen, minkä halusikin – paljon uutta tietoa sekä velipuolestaan Markusta että Markun isästä. Seijalle tärkeintä oli se, että hän saisi Markusta edes yhden valokuvan – tai ainakin hänen kuolinilmoituksessa. – Toivoin, että sen saisin, ja kun sain, itkin. Ymmärsin äitini surun. Vaikka Seijan pala palalta yhteen parsimassa tarinassa on ollut monta hyvin surullistakin käännettä, vanhojen valokuvien selaaminen on ollut välillä myös mielenkiintoista ja ilahduttavaa. Seija löysi äitinsä albumeista valokuvan, jossa hän istuu pikkutyttönä potkukelkan kyydissä Porin Eteläpuistossa, ja joku toinen tyttö potkii vauhtia. Se toinen tyttö oli Marja Lehtonen.