Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Kaupallinen yhteistyö: Satakunnan Sydänpiiri - 24-vuotiaan Jarkon salibandymatsi päättyi kamppailuun elämästä ja kuolemasta – Sydänpiirillä on satakuntalaisille yksi kirkas viesti

– Yleensä pelin jälkeen kätellään vastustajajoukkue, mutta lähdin suoraan pukukoppiin, sillä kipu rinnassa oli niin kova. Euralainen Jarkko Raittinen , 24, on urheillut niin kauan kuin muistaa. Jalkapalloa, jääkiekkoa, pesäpalloa…ja salibandya. Ja tämän jälkimmäisen lajin yksi sunnuntaiturnaus oli jäädä miehen viimeiseksi. – Aina olen ollut terve kuin pukki. Sitten kaikki pysähtyi yhtäkkiä. Rintakivusta huolimatta Raittinen jatkoi matkaansa pukukopista Luvian liikuntahallin kahvioon. Joi kahvit. Palasi pukukoppiin. Avasi oven. Ja kaatui suorilta jaloilta lattialle lyöden takaraivonsa kaakeleihin. – Heräilin seuraavana tiistaina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Siitä, mitä tapahtui sunnuntain ja tiistain välissä, Raittisella ei ole itsellään mitään muistikuvaa. Hän on kuullut tapahtumista paikalla olleilta. Ja lukenut sairauskertomuksesta. – Kyllä siinä tavallaan taisi olla muilla se rankempi päivä. Paras kaveri sanoi, että oli se aikamoinen kokemus, kun koko mies oli sininen, Raittinen pohtii. Raittisen pelasti pelikavereiden ripeä toiminta ja defibrillaattori eli sydäniskuri, joka löytyi suoraan pukukopin oven takaa. Läsnä olleille järjestyi heti roolit, kun ensimmäinen auttaja oli todennut Raittisen elottomaksi. Yksi soitti hätäkeskukseen, osa alkoi elvyttää ja toiset lähtivät ulos ottamaan ensivastetta vastaan. – Ambulanssin tulo kesti parikymmentä minuuttia. Aika pitkään. Raittista elvytettiin 38 minuuttia. Turkuun hänet kuljetti Medi-Helin lääkärihelikopteri. Ja määränpäässä hänelle tehtiin sydämen pallolaajennus. Infarktin aiheutti synnynnäinen sydänvika. Toinen sepelvaltimoista repesi ja ahtautui. – Muuten sydän ja verisuonet olivat terveet. Turusta Raittinen siirrettiin Poriin Satasairaalaan, missä hän toipui reilun viikon. – Sain kävellä siellä 500 askelta päivässä. Makoilu tuli korvista ulos, Raittinen muistelee. Kotiin viemisiksi hän sai kahden kuukauden sairausloman, elinikäisen lääkereseptin ja luvan elää jatkossa muuten normaalia nuoren miehen elämää. Kotona Raittinen sai jo liikkua jaksamisen mukaan. Ja Raittinen käveli. Hän käveli kaverinsa luokse kahville. Ja sieltä toiselle kaverille. – Kertomaan, että kaikki on nyt hyvin. 120 äkkielottomuuteen liittyvää tehtävää vuodessa Sydän on lihas, jolla on oma verenkierto. Normaalisti sydänlihaksessa on kaksi sen ulkopinnalla kulkevaa verisuonta eli sepelvaltimoa. Sepelvaltimoiden tehtävänä on kuljettaa sydänlihakselle hapekasta verta. Aikuisen sydän lyö eli supistuu keskimäärin 60–80 kertaa minuutissa. Terveiden valtimoiden läpi veri virtaa esteettä. – Tukkeutunut tai merkittävästi ahtautunut sepelvaltimo aiheuttaa sydänlihaksen hapenpuutteen ja se voi johtaa pahimmillaan hyvinkin nopeasti sydämen pysäyttävään rytmihäiriöön eli kammiovärinään, kertoo ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Vesa Lund Satasairaalasta. Kammiovärinän aikana sydämen kammiot värisevät 300–500 kertaa minuutissa eikä veri pumppaudu sydämestä eteenpäin. – Kammiovärinä johtaa välittömästi elimistön verenkierron loppumiseen ja hapenpuutteeseen. Sydämen hapenpuutteen tavallisimpana oireena on poikkeuksellisen voimakas kivuntunne, joka 90 %:lla kohtauksen saaneista säteilee kehon vasemman puolen raajoihin ja hartioihin. – Tosin eräät muut sairaudet kuten diabetes voivat muuttaa kivun aistimista. Verenkierron pysähtyminen saa aikaan tajuttomuustilan muutamien sekuntien aikana ja aivot alkavat vaurioitua jo muutamassa minuutissa, ellei mitään tehdä. Mitä nopeammin sydämen toiminta saadaan palautettua, sitä pienempi on kuoleman tai pysyvän aivovaurion riski. – Puhallus- ja paineluelvytyksellä saadaan verta kierrätettyä ja toipumisennustetta parannettua merkittävästi. Defibrillaattorin käyttö puolestaan pysäyttää kammiovärinän ja palauttaa sydämen normaalin toiminnan. Pelkkä paineluelvytys ilman puhallusta on aina parempi valinta kuin elvyttämättä jättäminen. Nopeasti elvytetyllä on hyvä ennuste selvitä ja kotiutua sairaalasta lyhyen seurantajakson jälkeen. – Mikä ilahduttavaa, nykyään kolme neljästä kammiovärinästä elvytetystä selviää sairaalaan asti. Tilanne on Lundin mukaan parantunut vuosien saatossa merkittävästi. – Valitettavasti hyvästä hoidosta huolimatta osa sairaalaan asti selvinneistä potilaista menehtyy, mutta selkeä enemmistö selviää nykypäivänä. Useimmat kammiovärinästä kotiin selviävistä toipuvat hyvin. Parantuneen ennusteen taustalla Lund arvioi olevan useita tekijöitä. Sydämenpysähdyksiä tunnistetaan työyhteisöissä, perhepiireissä ja ohikulkutilanteissa aiempia vuosikymmeniä paremmin. Neuvonnan ja ensiapukoulutuksen ansiosta ihmiset ovat rohkeampia soittamaan hätäkeskukseen ja aloittamaan välittömän elvytyksen. – Rohkeutta tarvitaan jatkossakin, sillä Satasairaalan ensihoitoyksiköllä ja ensihoitolääkärillä on Satakunnassa noin 120 äkkielottomuuteen liittyvää tehtävää vuodessa. Katso elvytysvideo, tilanne on lavastettu, mutta saattaa järkyttää herkimpiä: Jokainen osaa, kunhan uskaltaa Satakuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa ensiavun saamisen suhteen riippuen asuinpaikasta. Pienissä kunnissa ja taajamien ulkopuolella kuten maaseudulla sairaankuljetusyksiköitä on vähän. Toiminta-alue on laaja. Näillä alueilla tapahtumapaikalla nopeasti aloitettu maallikkoelvytys on elintärkeää. Maallikkokäyttöön tarkoitetut neuvovat defibrillaattorit eli sydäniskurit vielä parantavat selviytymisen ennustetta. Lähimmän sydäniskurin sijainnin voi tarkistaa defi.fi -rekisteristä. Tavallisesti sydäniskureita hankitaan liikuntapaikkoihin, oppilaitoksiin, teollisuusyrityksiin, kauppakeskuksiin ja muihin yleisiin tiloihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Taajaman ulkopuolella lähin sydäniskuri saattaa löytyä ruokakaupasta. – Tällä hetkellä Satakunnassa on rekisterin mukaan 157 sydäniskuria, kertoo toiminnanjohtaja Susanna Lehtimäki Satakunnan Sydänpiiristä. Satakunnan sydänpiiri on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on rohkaista satakuntalaisia elvytyksen ripeään aloittamiseen sekä kannustaa sydäniskureita omistavia tahoja merkitsemään laitteiden sijainnit defi.fi-rekisteriin. Lisäksi Sydänpiiri järjestää syksyllä yhdessä sydänyhdistystensä kanssa yleisötapahtumia, joissa virkistetään maallikkoelvytystaitoja ja harjoitellaan sydäniskurin käyttöä. Ei siis tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen tai ensiapukoulutuksen käynyt, jotta voi ryhtyä elvyttämään ja käyttämään sydäniskuria. – Jokainen osaa elvyttää, kunhan vain uskaltaa, Lehtimäki rohkaisee. Harjoita elvytystietouttasi Sydänliiton kyselyssä: Satakunnan sydänpiirissä käynnistyi toukokuun 2019 alussa Messiin, Maaseudun väestön maallikkoelvytystaidot ja sydäniskurit esiin -hanke. Hanketta toteutetaan Satakunnan alueella Porissa, Harjavallassa, Kokemäellä, Nakkilassa, Ulvilassa, Raumalla, Eurajoella, Säkylässä, Eurassa ja Huittisissa. Hanketta rahoittavat Satakunnan Leader-ryhmistä Karhuseutu, Ravakka, Pyhäjärviseutu ja Joutsentenreitti. Yhteistyökumppaneita ovat alueen sydänyhdistykset, Satasairaalan Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue, Satakunnan pelastuslaitos, SataKylät, SPR Satakunnan piiri ja Lions Club. Lue lisää >> 112 Suomi on ladattavissa sovelluskaupoista ilmaiseksi Android- ja iPhone-puhelimiin. Lue lisää >> Lähimmän sydäniskurin voit paikantaa defi.fi:stä >> HUOM! Käyttäessäsi sovelluksia, muista sallia paikannus puhelimestasi.