”Sievät hakatut veräjätolpat” kertoivat elintason noususta ja kivialan kehityksestä – Katso kuvia vielä jäljellä olevista

Kiviset veräjätolpat eli portinpylväät yleistyivät, kun rautatien rakentaminen teki kiven hyödyntämisestä tutumpaa maalaisillekin.

Kokemäkeläisen Isotalon tilan tavallista komeammissa veräjätolpissa on pallot koristeena. Talo sijaitsee Peipohjassa.

20.8. 5:00

Kiven käyttäminen rakennusmateriaalina yleistyi Kokemäenjokilaaksossakin 1800-luvun lopulla, kun kivinavetat alkoivat yleistyä ja meneillään olevat rautatien rakennusurakat toivat alueelle kivialan ammattilaisia.

Radanrakennus oli välillä määrärahojen puutteen vuoksi keskeytyksissä, jolloin kivimiehillä oli aikaa pienemmille töille. Silloin urakoitiin navetoita, kellareita tai vaikkapa ”sieviä hakatuita veräjätolppia”, joita nimimerkki K.K. piti kirjoituksessaan turkulaisessa Sosialisti-lehdessä marraskuussa 1911 yhtenä merkkinä kiviteollisuuden uudesta ajasta maaseudulla.

Mainos

Luitko jo nämä?

Mainos