Kalle Hanhijärvi, 28, on tilansa yhdestoista sukupolvi ja kertoo kuusi vinkkiä, miten saa metsän tuottamaan paremmin - Mainos - Sydän-Satakunta
MainosMetsä Group

Kalle Hanhijärvi, 28, on tilansa yhdestoista sukupolvi ja kertoo kuusi vinkkiä, miten saa metsän tuottamaan paremmin

Metsän omistaminen on itsessään kuin sijoitussalkku, johon liittyviä hoitotöitä voi tehdä itse tai ostaa kumppanilta. Lue, miten voit myös sijoittaa puukauppatulojasi.

Tämä taimikko syntyi pohjoismaita koetelleen Tapani-myrskyn jäljiltä reilut kymmenen vuotta sitten. Päätehakkuun jälkeen maa muokattiin istutusta varten. – Olen tehnyt varhaisperkausta ja viime vuonna taimikon harvennusta. Nyt parhailla taimilla on tilaa järeytyä, Kalle Hanhijärvi kertoo.­


31.3. 6:00

Mies voi lähteä Lantulasta, muttei Lantula miehestä. Kalle Hanhijärvi opiskeli Tampereella tuotekehitysinsinööriksi, mutta vuoden pirkanmaalaiseksi kyläksi jo kahdesti tituleerattu kotikontu Sastamalassa veti vahvasti puoleensa.

– Olen äidin puolelta tilan yhdestoista sukupolvi. Ja isän puolelta kymmenes. Sukuviirit ovat vuosimallia 1691 ja 1742.

Vanhemmat eivät painostaneet Hanhijärveä jatkamaan. Pikkuhiljaa hän kypsyi ajatukselle sukupolven vaihdoksesta. Vuonna 2018 hän osti maa- ja metsätilat sekä opiskeli maatalouden ammattitutkinnon.

– Olen jo lapsesta lähtien kasvanut maanviljelyyn ja metsänhoitoon. Ja olen viihtynyt.

Alkutuotanto on sivutoimi, sillä Hanhijärven päätyö on sairaalakalusteita valmistavassa yrityksessä.

– Työnantajani on joustava. Kylvö- ja puintiaikaan voin esimerkiksi käyttää säästövapaita.

Myös Hanhijärven sisko auttaa tilan töissä.

– Tämä on lauantaipäivien ja lomien harrastus.

Isännäksi ryhdyttyään Hanhijärvi liittyi Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi. Jäsenenä hän voi hyödyntää Osuuskunnan sijoitustuotteita, puukauppabonuksia ja Metsäverkko-palvelua.

– Samalla tulin siirtyneeksi metsäasioiden paperisesta dokumentoinnista digitaaliseen maailmaan.

Siitä alkoi myös yhteistyö metsäasiantuntija Antti Lounajan kanssa. Hanhijärvi on ollut tyytyväinen Metsä Groupin palveluihin ja metsäasiantuntijaansa.

– Meidän kylällä isännät olivat kehuneet, että Antti on aktiivinen. Arvostan, että hän ottaa yhteyttä ja suosittelee, mitä milloinkin kannattaisi tehdä.

Taimikonhoitotöihin kuten varhaisperkaukseen on mahdollista saada valtion kemera-tukea. Metsäasiantuntija Antti Lounaja osaa kertoa lisää tukimahdollisuuksista ja auttaa metsänomistajaa tarvittaessa niihin liittyvissä ilmoituksissa ja hakemuksissa.­

Kun taannoin myrsky kaatoi kolmisenkymmentä runkoa Hanhijärven metsikkökuviolta nurin, apu oli yllättävän lähellä.

– Soitin Antille ja kysyin neuvoa. Hänellä sattui olemaan metsäharvesteri naapuritilalla töissä.

Investoi laatuun

Kalle Hanhijärven metsät ovat PEFC-sertifioituja. Hän odottaa myymältään puulta tavallista parempaa menekkiä ja hintaa. Hän on myös vakuuttanut metsänsä myrsky- ja eläintuhojen kuten kirjanpainajakuoriaisten varalta.

Mitä metsäomaisuuden hoitamiseen tulee, laadukkailla taimilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä on valtava merkitys metsän hyvään kasvuun ja tuottavuuteen.

Maa kannattaa laikuttaa tai mätästää mahdollisimman pian päätehakkuun jälkeen, jotta taimet ponnistavat hyvään kasvuun. Maanmuokkaus vähentää tukkimiehentäin tuhoriskiä, sillä hyönteinen välttää kulkemista paljaalla kivennäismaalla.

Tässä metsäkuviossa seuraavan uudistushakkuun aika on noin viiden-kuudenkymmenen vuoden kuluttua. – Ei tätä itselle tehdä. Vaan jälkipolville, Kalle Hanhijärvi toteaa.­

– Taimikonhoidolla saavutetaan yli puolet parempi kannattavuus, kuin jos heinäys ja varhaisperkaus jätetään kokonaan tekemättä, Lounaja tietää. Onhan hän tehnyt opinnäytetyön taimikonhoidon vaikutuksesta istutuskuusikon kannattavuuteen.

Hanhijärvellä on muutama kohde, jossa metsämaan lannoitustakin voisi harkita. Valmiiksi hyvin rehevään tai toisaalta kovin karuun metsikkökuvioon ei lannoitteita välttämättä kannata haaskata.

– Kasvatuslannoitus ja maanparannus ovat metsätalouden tuottoisimpia investointeja, Lounaja kannustaa.

Oikein toteutetulla kasvatuslannoituksella voidaan saavuttaa jopa 10–20 prosentin lisätuotto. Ilmalevitys helikopterilla on yleisin lannoitustapa. Jos metsikkökuvio on kohtuullisen tasaista ja maasto hyvin kantavaa, niin se onnistuu myös metsätraktorilla valmiita ajouria pitkin.

Metsäliitto Osuuskunnassa ei ole vuotuista jäsenmaksua, vaan metsänomistaja tekee liittyessään osuussijoituksen, jolle Osuuskunta maksaa vuotuista korkoa. Jäsenenä pääsee nauttimaan eduista kuten sijoitustuotteista ja puukaupan bonuksista. – Mitä enemmän keskität hankintoja, sitä suuremman hyödyn saat, metsäasiantuntija Antti Lounaja (oik.) muistuttaa Kalle Hanhijärveä.­

Metsäliitto Osuuskaupan sopimusasiakkuuden hinnantarkistusetu on poistanut huolen puukauppojen ajankohdasta. Kun metsänomistaja tekee puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, hinnantarkastusetu takaa hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla lähtevät nousuun.

– Muutama satanen on tullut hinnantarkistuksista takaisin taskuun, Hanhijärvi kiittää.

Hanhijärvi on käyttänyt puukauppabonuksia juuri edellä kuvattujen metsäpalvelujen hankintaan. Merkittävän osan puukaupparahoista hän on sijoittanut rahastoihin ja osakkeisiin sekä Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin.

– Lisään kerran vuodessa pääomaa ja annan korkojen kasvaa korkoa. Sijoitan pitkäjänteisesti, noin kymmenen vuoden tähtäimellä.

  1. Liity. Liity omistajajäseneksi ja keskitä palvelujen hankinta.

  2. Hoida. Huolehdi oikea-aikainen uudistus ja taimikonhoito – muista kemera-tuki!

  3. Sertifioi. Sertifioidusta puusta valmistetuilla tuotteilla on vakaampi kysyntä. Sertifiointi voi olla jopa edellytys tuotteen myynnille.

  4. Lannoita. Kangasmailla typen puute on yleisin puiden kasvua rajoittava tekijä.

  5. Vakuuta. Vakuuta metsäsi myrsky- ja eläintuhojen varalta.

  6. Sijoita. Metsä itsessään on investointi. Sijoita lisäksi osa puukaupparahoista esimerkiksi Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin.

Katso, mitkä asiat ovat Heidi Salomäelle tärkeitä tuoreena metsän omistajana:

Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut

  • palvelee metsänomistajia ja puuta käyttävää teollisuutta

  • ostaa puuta ja myy metsäpalveluja koko maassa, ympäri vuoden

  • Metsä Groupin emoyritys on 100 000 suomalaisen metsänomistajan omistama Metsäliitto Osuuskunta

  • Metsä Groupin liiketoiminta-alueet ovat Metsä Forest, Metsä Fibre, Metsä Wood, Metsä Board ja Metsä Tissue

  • Metsä Groupilla on toimintaa 30 maassa ja henkilöstöä 9300

Pyydä tarjous >>

Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi >>

Lue lisää:

Pomarkkulaisen metsäpalstan vanhaisäntä ja eläkepäivistään nauttiva kirvesmies Teuvo Liljeqvist oikaisee metsäasiantuntijoiden kanssa monta puukauppaan liittyvää väärinkäsitystä

Venesjärveläiset isä ja poika Lähteenmäki odottavat sertifioidulta metsältään kolmea asiaa – mutta mitä hyötyä FSC:stä on pikkukuoville ja jäätelönystävälle?

Näin Huittisten uusi metsäsukupolvi, Kalle, 31 ja Juho 27, tuumaa työstä, taloudesta ja ympäristöstä

Lue myös: