MainosKokemäen kaupunki

Hyvinvointialueet tulevat – Kokemäellä ei juurikaan muutoksia palveluissa ensi vuonna

Hyvinvointialueiden toimintaa on valmisteltu aluehallituksissa ja -valtuustoissa pitkin kuluvaa vuotta. Tärkeintä tällä hetkellä on varmistaa sujuva siirtymävaihe kuntien ja kuntayhtymien järjestämistä sote-palveluista hyvinvointialueiden järjestämiin palveluihin.

Hyvinvointialueen ensimmäiset muutokset koskevat lähinnä rahoitusta ja hallinnollisia rakenteita. Kokemäellä sote-palvelut pysyvät vielä ennallaan.


1.11. 12:41

Hyvinvointialueisiin siirtymistä kannattaa tällä hetkellä tarkastella kahden eri aikaulottuvuuden kannalta: mitä tapahtuu juuri nyt puolen vuoden aikaikkunan sisällä, ja mitä myöhemmin, pidemmällä aikavälillä. Tällä hetkellä hyvinvointialueen päätöksentekoelimissä on priorisoitu sujuva siirtymä.

”Kokemäkeläisten ja muidenkin satakuntalaisten osalta olennaista juuri nyt on se, että palveluissa ei tapahdu suuria muutoksia vuoden vaihtuessa. Vuoteen 2023 siirrytään pitkälti nykyisellä palvelutuotannolla, mutta jatkossa muutoksia tulee varmasti enemmän”, kokemäkeläinen aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja ja aluevaltuutettu Juha Korkeaoja sanoo.

Suurimmat vuodenvaihteessa toteutuvat muutokset koskevat rahoitusta ja hallinnollisia rakenteita. Kuntarahoituksesta siirrytään valtionrahoitukseen, jolloin hyvinvointialue saa valtiolta kiinteän rahamäärän, johon menot tulee sovittaa. Ensimmäisenä vuonna rahamäärä on suunnilleen sama, minkä kunnat ovat vuonna 2022 käyttäneet sote-menoihinsa. Samalla esimerkiksi Satakunnan alueella 10 000 työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen.

Aluevaltuutettu Juha Korkeaoja kertoo, että tulevaisuudessa sote-palveluissa nähdään enemmän digitaalisia palveluita.

Käynnissä on myös pidemmän aikavälin suunnittelu, joka tähtää yhtenäiseen ja tavoitteelliseen kokonaisuuteen. Satakuntaa koskeva hyvinvointialuestrategia on loppusuoralla ja se on tarkoitus hyväksyä valtuustossa vielä tämän vuoden puolella.

”Strategiaa ei kuitenkaan lyödä lukkoon useiksi vuosiksi, vaan tästä tulee jatkuva prosessi. Strategiaa kehitetään ja parannellaan sitä mukaa, kun alueilta saadaan palautetta ja kokemusta”, Korkeaoja muistuttaa.

Saatavuus ja saavutettavuus avainasemassa

Uutta strategiaa on työstetty viime keväästä asti muun muassa strategian ohjausryhmässä ja aluevaltuuston seminaareissa. Suunnittelun pohjana on hyödynnetty niin sote-puolen työntekijöille kuin alueen asukkaille suunnattujen kyselyiden vastauksia. Yhteinen viesti kentältä on ollut, että palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta on pidettävä kiinni.

”Tämä on hyvinvointialueen strategiassa avainasemassa. Haluamme turvata palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden tasa-arvoisesti koko alueella! Strategiavalmistelussa painotetaankin nyt asiakaslähtöisyyttä ja lähipalveluita.”

Samalla hyvinvointialueilla halutaan varmistaa työntekijöiden hyvinvointi ja viihtyminen työssä.

”Tämä organisaatiomuutos ei ole onnistunut, elleivät sen työntekijät ole tyytyväisiä. Siksi haluamme, että jokainen hyvinvointialueen työntekijä kokee muutoksen mielekkääksi, ja että he pääsevät myös osallistumaan palveluiden kehittämiseen”, Korkeaoja vakuuttaa.

Kunnat yhtä keskiössä

Hyvinvointialueiden perimmäinen tavoite on kehittää ja uudistaa sote-palveluita niin, että palvelut ovat tarpeenmukaisia ja saavutettavia. Eri alueiden asukkailla on erilaisia tarpeita, joihin pyritään nyt vastaamaan aiempaa paremmin. Kuntarajoilla ei enää jatkossa ole samanlaista merkitystä kuin aiemmin – sote-palveluita on mahdollista hyödyntää siellä missä se itselle on luontevinta.

Vaikka kuntarajat häivyttyvät sote-palveluiden osalta, kunnilla on yhä keskeinen rooli esimerkiksi terveyden edistämisessä ja koulutuksen järjestämisessä. Hyvinvointialueet tulevat myös tekemään tiivistä yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa, jotta palvelukokonaisuuksista saadaan toimivia.

Haluamme turvata palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden tasa-arvoisesti koko alueella!

Satakunnassa palveluiden kehittämiseen satsataan erityisesti ensi vuonna. Palvelurakenteen tavoitemallin pitäisi valmistua ensi vuoden syksyyn mennessä. Myös potilas- ja asiakastietojärjestelmien yhtenäistäminen alkaa heti kun mahdollista.

”Julkisella puolella on puutteita erityisesti digitaalisten ja liikkuvien palveluiden saatavuudessa. Tulevaisuuden palvelutarjonnassa niillä tulee olemaan entistä suurempi rooli, sillä niiden avulla monipuoliset palvelut voidaan taata myös haja-asutusalueille”, Korkeaoja selventää.

Uudistukset eivät tapahdu sormia napsauttamalla, vaan niiden edistäminen on vuosien prosessi. Lisäksi tietyt palvelut ovat myös jatkossa välttämätöntä toteuttaa lähipalveluina. Selvää kuitenkin on, että muutoksia on luvassa.

Info

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023

  • Ensimmäiset muutokset koskevat taloutta ja hallintoa.

  • Sote-palveluiden rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle.

  • Satakunnassa 10 000 sote-työntekijää siirtyy uudelle työnantajalle.

  • Paikalliset palvelut eivät vielä vuodenvaihteessa muutu juurikaan, esimerkiksi ajanvarausnumerot ja muut yhteystiedot pysyvät toistaiseksi samoina.

  • Pelastustoimi liittyy osaksi hyvinvointialuetta. Pelastustoimi on jo entuudestaan organisoitu Satakunnan laajuisesti, joten sen toimintoihin ei tule muutoksia.

Lue myös:

Kokemäen luonto kutsuu syyslomailijat retkeilemään – nappaa retkivinkit talteen!

Vanhustenviikolla vietetään yhteistä aikaa luonnossa ja tapahtumissa – Kirjaa kalenteriin Kokemäen kahdeksan päivän ohjelma

Kotimaisuus on kouluruoan kärki Kokemäellä – Yksi kasvisruoka on supersuosikki, se kiilaa siskonmakkarakeiton kevyesti kakkoseksi

Lue myös: