Soteyrittäjien ääni kuuluviin: ”Yhteistoimintaa sanelun sijaan, käänteisen kilpailutuksen kuristusote irti, kulurakenne auki ja puolueeton valvonta” - Satakunnan yrittäjät - Sydän-Satakunta
MainosSatakunnan Yrittäjät

Soteyrittäjien ääni kuuluviin: ”Yhteistoimintaa sanelun sijaan, käänteisen kilpailutuksen kuristusote irti, kulurakenne auki ja puolueeton valvonta”

Kolme satakuntalaista sotealan yrittäjää, Taru Anttila, Saara Lindblad ja Mari Kurppa, kertovat mietteitään soteuudistuksesta. Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen vie kentän konkreettiset toivomukset ja vaatimukset neuvottelupöytiin.


18.3. 6:00

Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen korostaa, ettei järjestö aja uudistuksessa vain yrittäjien roolin vahvistamista.

– Haluamme yhteistoimintaa. Toivomme avointa kumppanuutta, jonka tavoitteena on aito, asiakaslähtöinen toimintamalli. Tällainen ei synny sanelupolitiikalla, vaan neuvottelemalla saman pöydän ääressä, avoimesti.

Taru Anttila:

Valinnanvapaus rohkeasti asiakkaille

– Kaipaan keskustelua, jossa voimme kertoa omat toiveemme ja ajatuksemme. Olemme investoineet toimitiloihin ja henkilöstöön sekä kehittäneet prosessejamme ja luoneet toimivan palvelutuotteen. Meillä on paljon annettavaa, Taru kertoo.

Hän toivoo asiakaslähtöistä monituottajamallia, jossa on käytössä valinnanvapaus palvelusetelin kautta.

– Esimerkiksi vanhusten tehostetussa palveluasumisessa on jo nyt olemassa palveluseteli. Tästä on poliittinen päätös, mutta käytännössä se ei toimi. Sitä ei esimerkiksi löydy virallisesta palvelusetelijärjestelmästä. Se pitäisi ehdottomasti ottaa rohkeasti käyttöön, hän kannustaa.

Tarun mielestään pitäisi myös syvemmin tutkia, miksi palveluseteli tuntuu olevan julkiselle puolelle enemmän uhka kuin mahdollisuus. Hänen mielestään myös yrittäjien innovointi kannattaisi hyödyntää.

– Me yrittäjät olemme aina korvat vähän höröllään ja innostumme uuden kehittämisestä. Kuuntelemme mielellämme, jos soteuudistuksen yhteydessä herää uusia tarpeita. Saamme myös suoraa ja nopeaa palautetta loppukäyttäjiltä, itsekin olen kuulolla 24/7. Haluamme vastata loppukäyttäjän tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

Taru Anttila on osakkaana myös Hoivattaressa, joka tarjoaa ympärvuorokautista palvelua Ulvilassa.

Saara Lindblad:

Emme ole pelkkä täydentävä palveluntuottaja

– Soteuudistuksessa puhutaan, että yksityinen ja kolmas sektori täydentävät julkista sektoria. Tämä lause saa varmasti jokaisen yrittäjän kavahtamaan. Olemme täysivertaisia toimijoita, emme täydentäjiä, Saara Lindblad sanoo.

Hän muistuttaa, että yksityisiltä palveluntarjoajilta vaaditaan kovaa laatua.

– Meidän alallamme kilpailutukset tehdään yleensä kahdeksi vuodeksi, joiden lisäksi tulee 1–2 optiovuotta. Pieni indeksikorotus ei mitenkään vastaa hintojen nousua. Toivoisin myös, että yksityisiä palveluntuottajia kuultaisiin jo kaupungin budjetin valmisteluvaiheessa. Joskus tuntuu, että budjetit tehdään jo valmiiksi alijäämäisiksi.

Saara liputtaa vanhuspalveluiden valinnanvapauden puolesta: yksilön pitää päästä halutessaan hoitoon myös yksityiselle puolelle ja valita tietyllä summalla tätä palvelua.

– Lastensuojelussa tilanne on toinen. Lapsen sijoituksessa puututaan usein vanhemmuuden rajoittamiseen, joten siinä ei suoranaisesti voida puhua valinnanvapaudesta.

Hän nostaa esille vielä yhden tärkeän näkökulman.

– Sotealan yrittäjät ovat merkittävä työllistäjä. Yksin Konkari-koti työllistää 20 henkeä. Meillä on iso vastuu, Saara muistuttaa.

Saara Lindbladin yritys on JuSa-Kodit Oy, jonka lastensuojelulaitos Konkari-koti toimii Porin keskustassa.

Mari Kurppa:

Suunnitellaan yhdessä ja säästetään

– Haluan vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä julkisen ja yksityisen kanssa kolmatta sektoria unohtamatta. Parhaaseen tulokseen päästään, kun istutaan saman pöydän ääreen jo suunnitteluvaiheessa. Panostetaan hyvää vuorovaikutukseen ja päätetään avoimesti, mitä kukakin jatkossa tekee. Näin säästetään kulurakenteessa ja monessa muussa.

Mari korostaa, että yksityiset yritykset voivat myös erikoistua palveluihin, joista olisi julkiselle puolella paljon hyötyä. Hän ottaa pari esimerkkiä.

– Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin mahtuu aivan valtava määrä ihmisiä. Välimuodon palveluasumista voidaan toteuttaa yksityisellä puolella ja osoittaa tähän palveluseteli.

Toinen esimerkki koskee tehostetun palveluasumisen yksiköissä järjestettävää intervalli- eli vuorohoitoa.

– Moni yksityinen pystyy tarjoamaan laadukasta intervallihoitoa jo nyt. Miksi ihmeessä Porin kaupunki alkaisi panostaa omaan intervallihoitoon ja valjastaa siihen uusia, kalliita tiloja?

Mari Kurpalla on laaja kokemus hoiva-alalta. Hopeaharju ja Hopeakoto toimivat Noormarkussa, Hopeapuisto Ulvilassa. Lisäksi hänellä on sotealan yrityksiä Nokialla ja Heinolassa.

Markku Kivinen:

Julkisen puolen kulurakenteet auki

Markku muistuttaa, että hintavertailussa pitää olla samat vertailulähtökohdat. Kulurakenteet tuleekin avata kunnolla myös julkisella puolella. Tarvitaan myös yhteiset laatutavoitteet ja -mittaristot sekä yhteinen asiakasjärjestelmähallinta.

– Nykyisen Porin perusturvan käänteiseen kilpailutukseen määritelty hintataso ajaa yksityisen palvelun vararikkoon. Yhteiset, tasapuoliset ja avoimet kustannusperusteet ja -laskenta sekä julkisessa että yksityisessä palvelutuotannossa ovat oikea peruste käänteisen kilpailutuksen hinnan määrittämiselle, ei pelkästään yksipuolinen kulujen alentamisen tavoite.

Hän ehdottaa myös uudenlaista valvontaa.

– Valvonnan pitää koskea tasapuolisesti ja samoin kriteerein sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin palveluntuottajia. Valvoja voi olla AVI:n alainen tai tulevan hyvinvointialueen oma, riippumaton arviointielin, jossa ei saa olla mukana palveluntuottajien operatiivista johtoa. Valvontaan ja laadun seurantaan olisi hienoa saada myös mukaan palveluja käyttävien vanhuksien ja heidän omaistensa näkökulma.

Kuntavaalit ovat tulossa, ja Markku korostaa ehdokasasettelun ja äänestämisen tärkeyttä.

– Kunnilla on merkittävä rooli ennakointityössä, siinä, miten hyvinvointi- ja terveyspalvelut kehittyvät kunnassa ennen hyvinvointialueuudistusta. Kun soteuudistus siirtää osan vastuista hyvinvointialueille, kunnille jää vapaammat kädet panostaa elinvoiman kasvattamiseen. Tärkeitä ovat esimerkiksi yritysvaikutukset, hankinta-asiat ja yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen sekä aloittavien yrittäjien tukeminen.

Hän kannustaa yrittäjiä lähtemään mukaan vaikuttamaan kuntavaaleihin ja maakuntavaaleihin. Molemmat ovat tärkeitä.

– Kun yrittäjäehdokkaita on listoilla, äänestetään heitä. Yrittäjillä on hyvä talousosaaminen ja he tuntevat talouden haasteet eri aikakausina.

Kuntavaalien tärkeät päivämäärät:

– Ehdokashakemusten jättöpäivä 4.5.

– Ennakkoäänestys 26.5.– 8.6.

– Vaalipäivä 13.6.

– Valtuustot aloittavat työnsä 1.9.

Lue myös: Viisi ehdokasta paljastavat kannustimensa ja haastavat sinut mukaan kuntavaaleihin

Lue myös: