MainosSatakunnan Yrittäjät

Edessä yrittäjille elintärkeät vaalit: Jalka pois kasvun jarrulta, investointien ja työvoiman palkkauksen esteet raivattava – entä muut kärkikysymykset?

Satakunnan kansanedustajat valitaan huhtikuussa. Yrittäjillä on heille monta hyvää evästystä, jotta maakunta elää, kasvaa ja voi hyvin.

Nostetaan rimaa on Suomen Yrittäjien teema eduskuntavaaleissa. Se koskee julkista sektoria, päättäjiä, yrityksiä ja työntekijöitä. Harjavallan Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Mäkelä, Satakunnan Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Hurrila ja Siikaisten puheenjohtaja Sanna Herttua-Laiho valottavat satakuntalaista näkökulmaa.


1.3. 17:41

Harjavallan Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Mäkelä, Satakunnan Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Hurrila ja Siikaisten puheenjohtaja Sanna Herttua-Laiho tuntevat satakuntalaisen yrittäjäkentän tarpeet ja huolet.

”Työvoiman hankala saaminen alkaa olla jo kroonista. Ongelman parissa painivat niin koodaria kuin kaivinkonekuskia etsivät yritykset”, Juuso Mäkelä tietää.

”Suomen järjestelmä sosiaaliturvamaksuineen ja veroineen on raskas.”

Hoito- ja hoiva-ala on myllerryksessä. Lääkärit, sairaanhoitaja ja hoivaosaajat tekevät keikkatöitä tai perustavat oman yhden hengen yrityksen.

”Suomen järjestelmä sosiaaliturvamaksuineen ja veroineen on raskas. Sitä pitäisi järkevästi keventää. Palkkaamisen pitäisi olla yrittäjälle helpompaa. Lopulta työnantajat ja työntekijät ovat kuitenkin samalla puolella – ilman toista ei ole toistakaan”, Juuso muistuttaa.

BASFin esimerkki ei saa toistua

Juuso Mäkelä toivoo helpotusta valtakunnalliseen lupabyrokratiaan.

Juuso istuu Harjavallan elinkeinotiimissä. Kaupungin kaava- ja lupa-asioille hän antaa puhtaat paperit, valtion byrokratia sen sijaan kiukuttaa.

”Valtakunnallinen lupabyrokratia voi uhata isoa, arvokasta investointia.”

”Pieni ja ketterä kaupunki hoitaa lupa-asiat hyvin eikä aikaile kaavoituksessa. Näin sen pitääkin olla, jotta palvellaan hyvin muuttajia: yksityisiä ja yrityksiä. Sen sijaan valtakunnallinen lupabyrokratia voi uhata isoa, arvokasta investointia, kuten BASF:n esimerkki karusti osoittaa. Monen vuoden työ valui hiekkaan, ja menetykset voivat olla koko Suomen laajuisesti miljardiluokkaa.”

BASFin akkumateriaalitehtaan käynnistys viivästyi, kun korkein hallinto-oikeus kumosi ympäristöluvan ja palautti asian valmisteluun.

Yrittäjänäkemystä päätöksentekoon

Jukka Hurrila nostaa elinkeinopolitiikan kärkeen.

”Yrittäjyys tuo hyvinvoinnin. Tämä pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.”

Hän korostaa Satakunnan yrittäjyysmaakuntateemaa.

”Satakuntaan on hyvä perustaa yritys.”

”Satakuntaan on hyvä perustaa yritys. Meillä on vahva yrityskenttä: monipuolinen teollisuus, alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja energiantuotanto. Luvassa on isoja investointeja muun muassa tuulivoimaan, aurinko- ja vetyenergiaan, Tahkoluodossa pestään tuhkaa.”

Hän muistuttaa, että vaikka isot veturit puuttuvat, koskaan ei voi tietää, kuinka suureksi tai verkostomaiseksi jokin yrityskuvio kasvaa.

Kilpailukyky kuntoon, vienti ja tuonti vetämään

”Yrittäjänäkökulma pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa”, sanoo Jukka Hurrila.

Tulevalle hallitukselle Jukka toivoo rohkeutta uudistaa rakenteita. Kilpailukykyä pitää parantaa, joten tuonnin ja viennin ei sovi sakata.

”Joillakin aloilla palkankorotusinto menee jo napsun verran yli. Esimerkiksi satamissa varmasti pohditaan vahvasti automatisointia. Paperiteollisuudesta meillä on karut kokemukset ylihinnoitellusta työstä.”

”Joillakin aloilla palkankorotusinto menee jo napsun verran yli.”

Jukka uskoo, että yritysvetoisuus alkaa kiinnostaa yhä laajemmalla alalla.

”Hyvinvointialue ei näytä toimivan. Siellä tarvitaan taitoa nähdä isompia kokonaisuuksia. Tarvitaan entistä vahvemmin yrittäjämäistä näkemystä, ettei uusi organisaatio tapa yrittäjyyttä kokonaan.”

Laadukas koulutus, hyvät sisämarkkinat

Koulutus tulee pitää Satakunnassa korkeatasoisena ja monipuolisena: yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, Rauman OKL sekä ammatillinen koulutus, kuten Sataedu, Winnova ja Sasky tekevät hyvää työtä.

Koulutus tulee pitää Satakunnassa korkeatasoisena ja monipuolisena.

”Pidetään laatu korkealla ja varmistetaan, että koulutettu työvoima myös jää Satakuntaan. Pidetään sisämarkkinat kunnossa ja sitoutetaan työvoima omille paikkakunnille. Annetaan alueestamme hyvä kuva, pidetään maine korkealla ja taataan vetovoima. Tämä tarkoittaa entistä tiiviimpää yhteistyötä yrityskentän ja oppilaitosten välillä”, Jukka kertoo.

Työllistäminen kannattavaksi

Sanna Herttua-Laiho tuntee pikkukuntien murheet. Teiden ala-arvoinen kunto kiusaa yritysten toimintaa.

Sanna Herttua-Laiho kuuntelee yrittäjäkentän ääntä herkällä korvalla. Sosiaaliturva on herkkä aihe, mutta siihenkin pitää uskaltaa puuttua.

”Viesti on selvä. Ihmisiä pitää kannustaa työntekemiseen, pois tukiloukosta. Myös pätkätöiden vastaanottoa tulee. Monilla aloilla tarvitaan tekijöitä vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Työllistäminen on tehty liian vaikeaksi”, Sanna kertoo.

Siikaisissa on erikoinen työllistämisen ongelma, jonka poistamiseen ei kansanedustajien valta toki yllä.

”Yritysten rekrytointien esteenä on sopivien asuntojen puuttuminen. Meillä meni juuri hyvä työtekijä sivu suun, kun perheelle ei löytynyt sopivankokoista asuntoa.”

”Työllistäminen on tehty liian vaikeaksi.”

Siikaisissa, kuten kaikissa kunnissa, sotepalvelut siirtyivät hyvinvointialueen hoidettavaksi.

”Yrittäjien toive on, että vapautunut resurssi siirretään kunnan elinvoiman kehittämiseen ja yrittäjyyden esteiden poistamiseen.”

Yksi hyvinvointialuekiemura on Siikaisten toimivan keskuskeittiön lakkauttaminen.

”Vanhustentalon ruoka kuljetetaan nyt Merikarvialta asti. Järkevämpää olisi käyttää siikaislaisia yrityksiä ja työllistää oman kunnan asukkaita.”

Tiestön kunto kismittää Sannaa ja muita yrittäjiä.

”Kaikki tiet vievät Siikaisiin, mutta minkälaiset tiet! Tavara kulkee edelleen pitkälti pyörillä, meilläkin käy 2–3 rahtifirman autoa päivittäin. Pientieverkon tulee olla kunnossa, jotta maaseutukin säilyy elinvoimaisena.”

Info

Eduskuntavaalit 2023

Lue myös: