Lukijalta Verner N. Ruusunen osa II - Puheenvuoro - Sydän-Satakunta

Perinteen tallentaja ryhtyi eläinpoliisiksi – Muutto Amerikkaan saattoi johtua kunnialoukkaussyytteen pakoilusta

Tarinaa Satakunnan tuntemattomasta ”Lönnrotista” Verner N. Ruususesta – osa 2

Verner Ruusunen tallensi muun muassa tietoja kalastuksesta Harjavallassa. Kuvassa tokeita Kokemäenjoessa Harjavallassa.

5.1. 10:01

Vuonna 1901 Verner Ruusunen alkoi laatia laajempia kansatieteellisiä kuvauksia paikallisten ihmisten elämästä ja kansankulttuurista. Ensimmäinen näistä lienee ollut lokakuussa 1901 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle (SKS) lähetetty kuvitettu kertomus kalastuksesta Harjavallassa, josta hänelle ehdotettiin 150 markan rahapalkintoa. Vuoden 1901 lopussa Ruusunen lähetti SKS:lle Harjavallasta kokoelman sananlaskuja sekä kertomukset pellavan ja villan valmistamisesta vaatteiksi ynnä metsästyksestä ja lisiä aikaisempaan kalastuskertomukseen. Näistä Ruususelle ehdotettiin 200 markan suuruista rahapalkintoa. Huhtikuussa 1902 Ruusunen lähetti SKS:lle kertomuksen Harjavallan ja sen naapuripitäjien asuinrakennuksista. Mainittu kertomus on julkaistu myös Harjulan Killan julkaisemassa Vanhaa Harjavaltaa -kirjassa. Kertomus arvioitiin 80 markan suuruisen rahapalkinnon arvoiseksi. Huhtikuussa 1902 Ruususen lähetys sisälsi myös satuja Nakkilasta sekä kertomuksen ulkorakennuksista Harjavallassa ja sen naapuripitäjissä. Lähetys arvioitiin 120 markan suuruisen rahapalkinnon arvoiseksi. Vuoden 1903 alussa Ruususen SKS:lle toimittama lähetys käsitti kertomukset maanviljelyksestä ja karjanhoidosta Harjavallassa, Nakkilassa ja Kokemäellä. Näistä laajoista kertomuksista SKS oli maksamassa 175 markan suuruisen rahapalkinnon. Vuoden aikana Ruusunen oli lähettänyt SKS:lle myös 2 500 muistilippua, joihin oli merkitty Nakkilan ja sen lähiseudun ristimä-, suku- ja liikanimiä sekä paikannimiä.

Mainos

Luitko jo nämä?

Mainos