Asioiden pohdiskelu muistuttaa hiukan sitä lapsena kädessä pidettyä lelua nimeltään kaleidoskooppi. Silloin se tuntui suorastaan ihmeelliseltä. Voi olla, että ihan kaikki eivät edes tiedä, mikä tuo lelu on. Noin lyhyesti kerrottuna se on putkilo, jonka toisesta päästä katsoessa näkee värillisiä palasia. Kääntäessä putkea nuo palaset asettuvat uusiin asentoihin muodostaen erilaisia kuvioita.
Kilometrejä enemmän takana kuin edessä
Elämän kaleidoskooppi on parhaimmillaan katsoessa elettyyn elämään.