Liekkisulatus on yhä voimissaan: Harjavaltalainen menetelmä kukoistaa maailmalla ja nousee vahvasti esiin Tekniikan museon uudessa näyttelyssä

Tekniikan museo
Liekkisulatus on yhä voimissaan: Harjavaltalainen menetelmä kukoistaa maailmalla ja nousee vahvasti esiin Tekniikan museon uudessa näyttelyssä

Uunissa ollaan ja homma pelittää! Liekkisulatusmenetelmää kehittänyt insinööri Petri Bryk ja kuparisulaton isännöitsijä John Ryselin paiskaavat kättä. Historiallinen kuva on otettu 23. maaliskuuta 1949.

Mikko Elo

Harjavallassa, Outokummun tehtailla kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen liekkisulatusmenetelmä. Se pääsee nyt ansaitsemaansa arvoon Tekniikan museossa Helsingissä.

Tällä viikolla avataan museon uusi perusnäyttely Tekniikan maa. Liekkisulatus on valittu näyttelyyn yhtenä neljästä keskeisestä innovaatiosta, jotka ovat esimerkkejä suomalaisesta insinööritaidosta.

Tekniikan museon tuottaja Riina Linna korostaa, että liekkisulatusmenetelmän kehittäminen on myös tarina suomalaisesta sitkeydestä paineiden alla.

–Menetelmän perusperiaate oli tunnettu jo vuosikymmenien ajan, mutta Harjavallassa sitä alettiin kehittää toimivaksi teknologiaksi vuonna 1945. Vuonna 1949 menetelmä patentoitiin, mutta silloinkaan se ei toiminut vielä moitteettomasti. Syntyi sakkaa, prosessia ei kyetty käymään keskeytyksettä läpi, ja niin edelleen, Linna selittää.

–Sitä olen joskus miettinyt, olisivatko insinöörit jaksaneet puurtaa menetelmän parissa, jos olisivat tienneet, kuinka pitkään kestää saada se toimimaan. Olisivatko kärsivällisyys ja paineensietokyky riittäneet vai olisivatko he lyöneet jossain vaiheessa hanskat tiskiin?

Heti 1950-luvun alussa sattui onnenpotku, joka oli samalla vauhdittava potku insinöörien takamuksille. Menetelmä myytiin Japaniin, joten suunnittelijoille tuli vielä suuremmat paineet saada liekkisulatus toimimaan ilman takkuilua.

Vaadittiin vielä vuosien panostus, ja viimein liekkisulatus toimi juuri niin kuin pitikin. Sen jälkeen se on ollut menestystarina ja on sitä edelleen. Yli puolet maailman sellaisesta kuparista, joka on peräisin rikkipitoisesta malmista, tuotetaan liekkisulatusmenetelmällä.

–Menetelmällä valmistetaan myös esimerkiksi lyijyä ja nikkeliä – periaatteessa mitä tahansa metallia, jonka esiintymässä on rikkiä mukana.

Liekkisulatuksella säästetään muihin menetelmiin verrattuna energiaa, joten sen arvo on kasvanut korkoa 2000-luvulla.

–Kautta vuosikymmenten teollisuus on suosinut liekkisulatusta taloudellisten säästöjen takia. Nykyään on noussut entistä vahvemmin esille hiilijalanjälki, jonka yritykset haluavat niin pieneksi kuin mahdollista. Tähän liekkisulatus sopii erinomaisesti.

Menetelmä perustuu siihen, että malmikiveen on metallin lisäksi sitoutunut rikkiä. Kun palaminen saadaan käyntiin, rikki reagoi niin, että se alkaa itse tuottaa kuumuutta. Kun tämä kuumuus saadaan ohjattua palamisprosessiin, ei kuparin tai muun metallin sulattamiseen tarvita enää ollenkaan ulkopuolista energiaa.

–Rikki on koko liekkisulatusmenetelmän avain, Linna tiivistää.

Miksi sitten menetelmä kehitettiin juuri Harjavallassa ja juuri 1940-luvun lopulla?

Ensinnäkin, paikka. Outokummun tehdas oli rakennettu Neuvostoliiton kupeeseen, mutta sodan sytyttyä se haluttiin pois itärajalta ja merireittien äärelle. Satakunnan alue oli erinomainen vaihtoehto.

Toiseksi, aika. Sodan jälkeen kärsittiin energiapulasta, joten oli kova tarve ja tahtotila kehittää energiaa säästävä metallinvalmistusmenetelmä.

–Itärajalla oli hyödynnetty Imatrankosken energiaa, mutta vastaavaa ei ollut Harjavallassa saatavilla, Linna huomauttaa.

Liekkisulatusmenetelmää kehittäneistä insinööreistä nostetaan useimmin esille Petri Bryk, jota tituleerataan jopa koko menetelmän isäksi.

–Bryk oli aikamoinen karaktääri, vahva osaaja mutta ei helpoimpia ihmisiä. Hän oli ilmeisen suorapuheinen kaikissa tilanteissa, kaikille ihmisille, Linna kuvailee.

Menetelmä on käytössä edelleen myös sen syntysijoilla. Nykyään kuparia ja nikkeliä sulattaa Boliden Harjavalta.

Tekniikan museo
Liekkisulatuksen toiminnasta kertova prosessikuva, joka on peräisin menetelmän patenttiasiakirjasta.

Liekkisulatuksen toiminnasta kertova prosessikuva, joka on peräisin menetelmän patenttiasiakirjasta.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: