Raskaita aikoja Kokemäen vastaanottokeskuksessa: Tulevaisuus on epävarma, mutta hymy pysyy huulilla

Mikko Elo
Raskaita aikoja Kokemäen vastaanottokeskuksessa: Tulevaisuus on epävarma, mutta hymy pysyy huulilla

Firas Ghannam on saanut turvapaikan Kroatiasta, mutta halajaa edelleen Suomeen. Jälleennäkeminen Anne Lehtonen-Vinqvistin kanssa on lämmin.

Mikko Elo

Odotat kolme vuotta, kunnes sinut luultavasti karkotetaan takaisin kotimaahasi, jonne et halua palata.

Kuulostaa kohtuuttomalta, mutta tämän kaltaisessa tilanteessa on suuri osa Kokemäen vastaanottokeskuksen asukkaista.

Vuosina 2015–2016 Suomeen tulleista ja Kokemäelle päätyneistä turvapaikanhakijoista nyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ovat saaneet Maahanmuuttovirastolta turvapaikkapäätöksen. Vain pienellä murto-osalla tuo päätös on ollut positiivinen.

Negatiivisen päätöksen saaneista lähes kaikki ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen. Siellä käsittely voi venyä vielä vuoden mittaiseksi, eikä negatiivisen päätöksen muuttuminen positiiviseksi ole kovinkaan todennäköistä.

–Kyllä nämä ovat raskaita aikoja niin henkilökunnalle kuin asukkaillekin. Olemme tutustuneet näihin ihmisiin. Tiedämme, että joku on hyvä tyyppi, joka kotiutuisi tänne erinomaisesti, mutta päätöksille emme mahda mitään, huokaa vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Anne Lehtonen-Vinqvist.

–Täällä on hyvä yhteishenki, ja asukkaat surevat negatiivisista päätöksistä yhdessä. Minkäänlaisia aggressioita ei ole esiintynyt, mutta ihmisten mielenterveys on koetuksella.

Raskaista ajoista huolimatta vastaanottokeskuksessa näyttäytyy iloinen tekemisen meininki. Irakilaiset Ahlam Jaber, Basima Al-Sammari ja muutama muu nainen opettelevat aulassa suomen alkeita Elina Makkosen johdolla.

–Minä olen Ahlam Jaber, sanoo Jaber ja hymyilee. Suomalaiset sanat kuulostavat virheettömiltä.

Tämän ryhmän naiset eivät ole osanneet aiemmin edes lukea. Nyt he esittelevät kuvia, joihin ovat kirjoittaneet suomenkielisiä sanoja.

Vastaanottokeskus toimii edelleen täydellä kapasiteetilla. 80 asukkaasta suurin osa on lähtöisin Irakista, jonkun verran Afganistanista ja kolme Somaliasta. Perheitä on paljon, ja lapset käyvät ahkerasti koulua.

–Lapset ovat ehtineet kahden vuoden aikana oppia suomen kieltä erinomaisesti, Lehtonen-Vinqvist kehuu.

Moni turvapaikanhakija täyttää arkeaan kielen opiskelun lisäksi myös pikku työnteolla, jota on tarjolla toukokuussa avatun Bazaari-kohtauspaikan kautta. Jotkut ahkeroivat pihatöissä ja rakennustöissä, ja toimiipa yksi osaaja parturinakin.

Urheilun ja muiden harrastusten lisäksi turvapaikanhakijat ovat olleet mukana jopa elokuvanteossa. Youtubessa on juuri julkaistu dokumenttielokuva Rabah, Wijdan ja Yaser, joka kertoo Kokemäen vastaanottokeskuksessa asuvien perheiden arjesta ja ajatuksista.

–Elokuvassa osa meidän asukkaistamme on kameran edessä, osa kameran takana. Vierailimme juuri porukalla katsomassa ensiesitystä Tampereella. Elokuva on hyvin koskettava.

10-minuuttinen elokuva on katsottavissa Youtubessa – hakusanaksi elokuvan nimi. Elokuva on syntynyt kevään ja kesän 2017 aikana toteutetussa työpajassa Kokemäellä.

Kokemäen vastaanottokeskuksessa on käymässä vieras, jonka tarina ei ole edennyt tavanomaisimmin.

Irakilainen Firas Ghannam saapui Suomeen ja asettui Kokemäelle lokakuussa 2015. Vietettyään kymmenen kuukautta Suomessa hänet käännytettiin Kroatiaan Dublin-asetuksen nojalla, jonka mukaan turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä maassa.

–Olin antanut sormenjälkeni Kroatiassa, Ghannam kertoo.

Ghannam vaimoineen on saanut nyt turvapaikan neljäksi vuodeksi Kroatiasta. Mies ei ole kuitenkaan tyytyväinen vaan aikoo hakea Suomeen uudelleen työperäisenä maahanmuuttajana.

–Kroatiassa pakolaisia ei kohdella hyvin, Suomessa kohdellaan. Lisäksi minulla on perhettä täällä. Kroatiassa olen surullinen, Suomessa onnellinen.

Ghannam viittaa perheellään verisukulaisiinsa, sillä hänen veljensä asuu Porissa, mutta myös vastaanottokeskuksen asukkaisiin. Kymmenen Kokemäellä vietettyä kuukautta tiivisti Ghannamin ja muiden turvapaikanhakijoiden suhteet perheen kaltaisiksi.

Ghannam on saanut nyt luvan vierailla Suomessa kolmen kuukauden ajan. Tulevaisuuden haaveet ovat Suomessa, eivät Kroatiassa.

–Aion opetella suomen kielen ja hankkia Suomesta työpaikan.

Katso Kokemäen vastaanottokeskuksessa tehty dokumenttielokuva Rabah, Wijdan ja Yaser.

Mikko Elo
Ahlam Jaber ja Basima Al-Sammari saapuivat Suomeen lukutaidottomina. Nyt he opettelevat suomen kieltä Elina Makkosen opastuksella.

Ahlam Jaber ja Basima Al-Sammari saapuivat Suomeen lukutaidottomina. Nyt he opettelevat suomen kieltä Elina Makkosen opastuksella.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: